sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Kymmenen pientä neekeripoikaa

Rakastuin mustaan saveen! Sen karhean notkea sormituntuma vei mukanaan.

Miksi epäsosiaalinen ihminen alkoi tehdä kasvoja? Entä onko ylipäätään korrektia tehdä mustia kasvoja? Eivätkö nämä kasvonpiirteet ole ennemmin Savosta kuin Afrikasta?

Kymmenen riipusta syntyi yhdessä illassa. Sovitaan, että tämä ei ole etninen kannanotto, vaan lainaus salapoliisiromaanien klassikosta.

"Yksi":


"Kaksi":


"Kolme, neljä, viisi" eli "Kolme kuningasta":

Muutama naamalähis vielä:







Ja tässä aito tilanne juuri ennen säntäämistä junaan ja töihin:

9 kommenttia:

Ninni kirjoitti...

Ihania naamioita! Koukuttaa alkaa väsäilemään savi juttuja =) ehkä uusi harrastus syksyllä? =)

Mags kirjoitti...

Othel, oot kuningatar kolme kunkkua kaulallasi ;-D Komein koru ikänä!!

Niina kirjoitti...

WAU!!! Uskomattoman rouheita miehiä ja vielä kaulassa roikkumassa ;D

Jokke kirjoitti...

Voisi ne olla "muinaissuomalaisia" kampakeraamisia savi-idoleita ihan hyvin ;) Tuo on näppärää tuo musta savi, mustaa ilman rakua!

. kirjoitti...

Ihanat kasvot. Hauskaa Vappua!!T:) Koralli

Othel kirjoitti...

Kiitos kommenteista!
Kaikki vain ensi syksynä kursseille uuskampakeraamisia väsäämään!

Vikki kirjoitti...

Komeita kerrassaan! Kyllä noissa jotain Viänästen nenänmallia taitaa olla :)
Ensimmäinen on ihan huikea, kaikkinen korvahapsuineen ja värisävyineen.
Personallisia ja komeita!

sole kirjoitti...

Aivan maagisia koruja kaikki, ja upeita idolikasvoja. Blogissani on muuten tunnustus sinulle.

PaulaL kirjoitti...

Upeita ja ihanan rouheita! Mustasavi on tosiaan ihanaa :)