lauantai 21. heinäkuuta 2012

Tahdon!

Sydänsuvi on sormusten aikaa. Tietysti tahdon! Nimittäin polymeerimassasormuksen. Se on värikäs kevyt kesäkiva, joka kestää pitempään kuin tuohisormus.

Kultasormus on kestävä, mutta vaarallinen.

Eikä vaarallisuutta tarvitse kyökkipsykologisoida. Tuttu eläinlääkäri oli tekemässä hevoselle ontumatutkimusta. Osana sitä hevosen jalka koukistetaan ääriasentoon, pidetään hetki ja pyydetään hevonen suoraan reippaaseen raviin. Kävi vain niin, että eläinlääkärin kihlasormus jäi kiinni hevosen kengän naulan käänteeseen... Massasormus olisi ymmärtänyt antaa periksi.

Eläinlääkäri kuitenkin on hengissä. Parisuhteestaan en ole varma.



Massasta voi kaulita levyn, leikata sen suorakaiteeksi ja taputella (viiston) liitoksen yhteen paperirullan päällä. Takarivin sormukset on tehty näin.
Massasta voi tehdä pallon, litistää sen ja leikata ympyrämuotilla reiän keskelle. 
Eturivin sormukset on tehty näin.


Iso sormus on niin paksu, ettei se ole neulojan tai muun sormityötä tekevän kaveri, mutta janojuomalasin pitelyä se ei suinkaan estä.


Tämä sormus on ollut monta kertaa töissä. Se sietää toimistotyötä, käsien pesemistä ja kauppakassin kantamista (kuten enimmäkseen minäkin).


7 kommenttia:

Mags kirjoitti...

Voi, Othel! Nää on ihan villejä!! :-D

Niina kirjoitti...

Aikaste hienoja ja niin ihanan pirtsakoita :D Tuoteselosteetkin kestävyyden osalta erityisen kuvaavia.

Akvamarin kirjoitti...

Pirteitä kesäherkkuja, massasta on moneksi! Suosikkini on tuo hauska silmäsormus!

Jokke kirjoitti...

Nyppyjutut ovat aina parhaita.

Peikkonen kirjoitti...

Hienoja! Sitä mietin, että miten saat niistä sopivan kokoisia? Lasketko kutistumissuhteen, vai laitatko vain siihen sormeen, johon sattuu sopimaan :)

(Soutachea en ole lähtenyt kokeilemaan,kun olen juuri syventymässä helmikirjontaan,mutta ostin lisää fimoa alennusmyynnistä,joten sormuksiakin voisi ehkä kokeilla.Ehkä jonain päivänä opettelen myös kirjoittamaan lyhyempiä virkkeitä...)

Othel kirjoitti...

Peikkonen: Massahan ei kutistu. Tarkan koon saa niin, että kiepauttaa sormuspinnan ympäri paperin, massasuikaleen sen ympäri, pinna pois ja sormus papereineen uuniin. Mutta kyllä, enimmäkseen laitan siihen sormeen, johon sattuu sopimaan. Puskii fimoilemaan!

Ja lämmin kiitos kaikille kommentoijille!

Tanja Janhunen kirjoitti...

Hitsi kun metkoja :) kohta pitää lähteä massan ostoon :)