maanantai 26. marraskuuta 2012

Uusi lelu

Joulupukki tuo lahjoja kilteille lapsille, mutta ilkeät aikuisetpa ostavat omat lahjansa milloin huvittaa!


No, itse asiassa ostin tämän jo kesälomalla. Itse asiassa minulla on aika monta ostosta, jotka oli tarkoitus  ottaa käyttöön kesällä. Siis jonkin vuoden kesällä.

Kevyimmät isot korvakorut ikinä:


Hukkapaloista hyvää:


Valkoista polymeerimassaa puristimella nauhaksi pursotettuna. Aiemman värikokeilun jämiä ja hopeakoukut.

Pitäisikö kokeilla vaihtaa puristimeen toinenkin suutin?



torstai 22. marraskuuta 2012

Syödä vai säästää?

Kaikki, ihan kaikki kaverini tekevät kaiken aikaa ihania löytöjä kirpputoreilta. Minä en ole ikinä löytänyt mitään. Paitsi...

Tänään onni kääntyi!



Kaikki tämä Järvenpään Fidasta alle kymmenellä eurolla. Simpukankuorta, helmiäistä, luuta, lasia.

Ostin nämä siksi, että mielessäni jo tein puretuista osista uusia koruja. Kotona sovittelin koruja kaulaani. Purkaa vai jättää purkamatta, siinäpä pulma! Voiko kakkua sekä syödä että säästää?

tiistai 20. marraskuuta 2012

Savikausi

Jos kirjasto on ilmaisten huvitusten ykkösjuttu, lähes ilmaisten ykkönen on kansalaisopisto!

Meidän savityön opettaja on joustava tyyppi, joka ei kahlitse tätiä dreijaan vääntämään viilikuppeja, vaan sovittelee sopuisasti tuhannen korunkappaleeni uunin uumeniin. Teimme ryhmän kanssa retken Kerasil-kauppaan:

http://www.kerasil.fi/
Miten niin tarvikeaddikti? Minä muka??

Miksei savea ja lasitteita ja värejä ja kyniä ja kaikkea myydä pikkupakkauksissa koruntekijöille?

Pilkkusavea, sinistä lasitetta:


Omatekemä kaksipuolinen, ontto keskushelmi ja lieriöpötköhelmet. Afrikkalaiset vinyyli-heishihelmet (saa ainakin Happy Mango Beadsilta ja Etsystä), lasihelmet, messinki. Itse nakuteltu lukko.


Vähän vaikea saada tuota kuopan sinistä näkyviin.


Toisella puolella on punaista sivellinlasitetta. Juu, luit oikein: punaista!


Sitä samaa punaista on etummaisessa helmessä. Sinistä keskimmäisessä. Taaimmainen on maalattu alilasiteväreillä, niistä Kerasililla on kiva "vesiväripaletti". Väreistä tosin vain sininen, vihreä ja musta pitivät pintansa poltossa.

Keramiikan hauskin ja raivostuttavin piirre on yllätyksellisyys. Sehän on melkein kuin... mun hevoset!




maanantai 12. marraskuuta 2012

Muotitietoinen

Mistä puhumme, kun puhumme korumuodista?

Pariisin muotiviikoilla nähdyt haute couture -pukukorut ovat eri asia kuin se muoti, joka syntyy koruharrastajien parveillessa digimaailmassa. USA on korutiedonvälityksen suurvalta, jonka ansiosta Pohjan perilläkin korut ovat shabby chic, bohemian inspired, vintage ja stempunk. (Tai olivat ehkä toissavuonna, koska tämäkin digidino on nämä sanat kuullut!)


Korvakorujen pohjana 6-reikäiset metallikiekot, messinkiä, silkkiä, lasihelmiä, helmiäistä, hopeakoukut.

Muistetaanpa myös designkorut ja korutaide. Ne eivät seuraa muotia, mutta Zeitgeist, ajan henki, niihinkin tarttuu.

Ja me onnelliset amatöörit tartumme ihan mihin haluamme, vaikka muotiin ja taiteeseen yhtaikaa! (Lähdenpä etsimään sisäistä taiteilijaani, muoti on nyt käsitelty...)

lauantai 3. marraskuuta 2012

Ja naama venähti!

Pääsiäissaaret? Joulusaaret? Pyhäinpäiväsaaret?
Ihan on oman kylän kansalaisopistossa omatekemä savinaama pyhäinpäivän kunniaksi venähtänyt.


Korukoplan helmivaihdossa Saralta tulleet vaahtokorallisirut eivät mahtuneet haastevirityksiin, mutta mustan saven kanssa ne ovat parhaat kaverit. Lisäksi helmiäistä ("hampaat"), eebenpuuta, jobinkyynel-siemeniä, simpukankuoriheishejä, pari polettia, silkkiä, nahkaa, hamppua.

Mukana myös kokeilupätkät solmeilunauhoja. 


Korvakoruissa käytin netin syövereissä näkemääni rakennetta. Messinkilankaa, hopeakoukut.

Kiiltävä hopea ei näytä tuossa hyvältä. Voihan hopean tietysti patinoida... mutta patina hioutuu pois käytössä. Pitäisi testata niobium. Ihmettelen, miten monien koruntekijöiden korviskoukut näyttävät ruostuneelta raudalta.